Takuukorjaukset

 

 

12.1.2022

Muistutin taloyhtiötä taas joulukuussa putkiremontin virheiden korjaamisesta, koska tässä kuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta remontin luovutuksesta ja urakoitsijan vastuu päättyy. 

Sain isännöitsijän kautta vastauksen, että taloyhtiö on irtisanoutumut minun ja urakoitsijan välisistä riidoista. Nämä riidat liittyivät teettämiini lisätöihin ja on selvitetty eikä niillä ole mitään tekemistä taloyhtiön teettämän putkiremontin kanssa. Hallitus ei ole ymmärtänyt lainkaan näitä vastuuasioita.

 Tämän seurauksena hallitus antaa synninpäästön urakoitsijalle ja korjaukset jäävät taloyhtiön kustannettaviksi.      

2.5.2020 Näsin Vesijohtoliike ei ole vieläkään korjannut asunnossamme tekemiään virheitä.

22.11.2016 Taloyhtiö lähetti vastineen Kainulaisen raporttiin. Vastineessa HS-Tec Oy esitti asiantuntijalausuntona vastaväitteitä reklamaatiooni ja Kainulaisen raporttiin.
HS-Tecin raportin laatija Timo Virkki ei ole käynyt asunnossa eikä ole keskustellut asukkaiden kanssa.
Lausunto on päivätty 8.6.2016.

HS-Tec Oyn lausunnossa esitettiin perättömiä väitteitä äänimittauksista ja korjauksien kieltämisestä.
Lisäksi lausunnossa otetaan kantaa viemärimelun "mitättömyyteen" ja kylpyhuoneen kaapin oven vaurion syntymiseen käymättä lainkaan raportoitavassa kohteessa.
Lääkäri on tehnyt diagnoosin potilasta näkemättä.
 

 

 21.4.2016 DI Markku Kainulainen Destina Oy:stä kävi tutkimassa asunnossamme ilmenneitä putkiremontin virheitä ja laati näistä raportin, joka lähetettiin taloyhtiölle 25.4.2016.

Kohtien numerointi viittaa vikalistaan

Lausunto

21.04.2016

Asunto

Laalahdenkatu 16 D 28, Tampere

Toimeksiannon saaneena olen tutustunut 13.4.2016 ko. kohteen asukkaan

esittämään vuonna 2011 tehtyyn remontin vikalistaan, sekä tarkastanut

mainitut kohteet, koskien As Oy Ruotulansäpin osakkeen D28 korjausta.

Katselmuksessa havaittiin puutteita, joiden korjaaminen olisi kuulunut

urakoitsijalle. Urakoitsijan vastuu on kuitenkin päättynyt 2013 muiden kuin

tuottamuksellisten virheiden osalta.

Asumisviihtyvyyden parantamiseksi ja rakenteiden saattamiseksi määräysten

mukaisiksi, sekä vastuun selvittämistä varten niin urakoitsijan kuin

taloyhtiönkin osalta on syytä aloittaa neuvottelut ensitilassa.

Seuraavassa otan kantaa vain rakennusteknisessä mielessä ko. vikalistaan.

Kohta 1 ja 2:

WC:n alakaton kipsilevytys ei ole toteutettu rakennepiirustuksen kaltaisesti.

Kuva 1. Alakaton suunnitelma

Kattoon asennetussa paneloinnissa olevasta luukusta tulee

naapurihuoneiston viemäreiden ääni täysin esteettä läpi. Luukkuun on

pyynnöstä jälkikäteen lisätty akustovillan palanen, mutta luukun ympäristö on

edelleen merkittävältä osalta täysin irti ääntäeristävästä kattorakenteesta noin

10 cm alueelta koko luukun ympäristön matkalta. Luukun ympäristö on

tiivistettävä kipsilevyllä kipsikattoon ja tiivistettävä huolellisesti äänihaitan

poistamiseksi.

Kuva 2. Kattoluukku alhaalta. Yhteys välitilaan näkyvissä.

Kuva 3. Kattoluukku ja äänieristyskatto ovat kokonaan yhdistämättä toisiinsa.

Putkiläpivientejä ei ole tiivistetty kattolevytykseen asianmukaisesti.

Ääneneristys ei täytä tällä rakenteella mitään normeja.

Kuva 4. Merkittävä laiminlyönti läpäisyn tiivistyksessä.

Kuva 5. Välitilassa olevan lampun valo näkyy läpi = äänireitti.

Kohta 3:

WC:n aikaisempi lämmitysmuoto oli seinäpatteri. Käytössäni ei ole tietoa oliko

patteri kytketty käyttöveteen.

Nykyinen WC:n pyyhekuivain on kytketty käyttövesikiertoon tilan

lämmittämistä varten. Huonetila ei rajoitu ulkoseiniin. Alapuolella oleva kellari

on puolilämmin tila ja toisinaan se on asukkaan mittausten mukaan

merkittävän kylmä. Tilaan on asukkaan mukaan lisätty lattialämmitys.

Rakentamismääräyskokoelma (RakMk) osan D1 kohdan 2.3.8 mukaan

”Lämminvesiverkoston kiertojohdossa käytettäviä lämmönluovuttimia ei saa

suunnitella käytettäväksi rakennuksen lämpöhäviöiden kattamiseksi”.

Tässä kohtaa tulkinta ei ole ihan selkeä, sillä alla oleva tila ei ole ulkotilaan

rajoittuvaa tilaa ja siten vähintään puolilämmin. Toisaalta sitä kautta tapahtuu

kuitenkin lämpöhäviötä jossain määrin, ja siten valittu ratkaisu olisi laiton.

Lattiaan lisätty lattialämmityksen pitäisi korvata pintalämpötilan muutos.

Sähköinen lattialämmitys aiheuttaa asukkaalle ylimääräisiä kustannuksia

verrattuna muihin asuntoihin.

Kohta 4 ja 5:

Lattiakaivo on mahdoton puhdistaa. Asiaan vaikuttaa kuitenkin asukkaan oma

pyyntö urakoitsijalle saada kaapin pohja alemmaksi. Hyvän rakennustavan

mukaisesti urakoitsijan olisi tullut kertoa, ettei kaivoa voi enää sen jälkeen

puhdistaa. Kaappi on lisäksi vaurioitunut kosteudesta jo rakennusaikana ja se

olisi viisainta vaihtaa peltikaappiin, jonka pohja on irrotettava. Tällöin myös

kaivon puhdistus onnistuisi ongelmitta.

Kuva 6. Kaapin ja kaivon väli noin 90 mm. Kaivon sisäosia ei saa avattua.

Kuva 7. Jo rakennusaikana pilalle mennyt kaapin ovi.

Kuva 8. Oven kosteusvaurio..

Kohta 6:

Hormin korjauksessa käytetty Siporex-harkko on normaali materiaali ko.

tyyppisissä hormien korjauksessa. Suunnitelmissa puhutaan tiilestä tai

harkkorakenteesta ja ko. materiaali täyttää ko. vaatimuksen. Äänen eristys

huoneistojen välillä toteutuu huoneistoa rajoittavien betonirakenteiden kautta.

Asukasta entiseen verrattuna häiritsevät putkistoäänet johtuvat siitä, että

aikaisemmin käytetty valurautaputki on nyt korvattu suunnitelmien mukaisesti

tavallisella muoviviemäriputkella. Muoviputki on äänekkäämpi. Tälle asialle ei

voi enää juuri mitään ja työ on toteutettu suunnitelman mukaisesti.

Asukkaille on ilmoitettu, että putkiston korjauspuoli on WC. Hormin

avauspuolen vaihto lienee sovittu valvojan ja urakoitsijan kesken. Tämä on

normaali menettelytapa. Informaatio olisi tietysti voinut työn aikana olla

parempaa asukkaisiin päin.

Kuva 9. Hormin pystyhalkeama rakennusaikana.

Kuvasta näkyy, että seinästä irronnut hormin betonivalu on jätetty poistamatta

ja siinä on olemassa äänisilta huoneistoon.

Hormissa on myös kuivumiskutistumisesta johtuvat pystysuuntainen ja

vaakasuuntainen halkeama.

Kuva 10. Vaakahalkeama keittiössä.

Kuva 11. Pystyhalkeama joka jatkuu vaakahalkeamaan saakka keittiössä.

Liitosalueiden saumoissa mahdollisesti käytetty polyuretaani ei ole kelvollinen

ratkaisu ko. rakenteessa. Asia on havaittavissa heikosti asukkaan ottamassa

kuvassa.

Kohta 7:

Lattia-aukon rungon ja pintalaatan välissä olevan villan poisto ei vaikuta

viemäriputkista kuuluviin ääniin, eikä heikennä paloluokkaa.

Kohta 8:

Suunnitelmissa on kellarissa valurautaputki ja kerroksissa muoviputki.

Toteutus ei poikkea suunnitellusta.

Kohta 9:

Piirustuksen mukaan pohjakulma koskee kellarin lattiaa, ei kerroksia.

Kohta 10.

Kylmäkompressori kellarissa näyttää olevan hyvin eristetty ympäröivistä

rakenteista. Ääni saattaa kuitenkin kulkeutua huoneistoon ilmaäänenä mitä

ilmeisimmin katon rajassa kulkevasta vanhasta peltisestä IV-kanavasta, josta

näyttää lähtevän päältä liitoshormi suoraan asunnon keittiöhormin suuntaan.

Hormin reitti tulisi selvittää asian varmistamiseksi. Jos hormia ei voida poistaa

kellarissa, tulisi tilan katto tai kanava äänieristää taloyhtiön toimesta ensi

tilassa ja huolehtia, ettei ääni kulje myöskään ko. tilan venttiilin kautta.

Suositeltavaa olisi asentaa äänenvaimennin ja ääntä eristävä alakatto.

Kohta 11:

Viemäriputket yläkerroksista on tuotu holvin läpi muoviputkella kellarin

puolelle. Palokatko ei tällöin toteudu. Putkien juuret tulisikin nyt palosuojata

esimerkiksi mekaanisesti kiinnitetyllä palovillalla.

Kuva 12. Muoviputki tulee toiseen palo-osastoon.

Kohta 12:

Halkeamien syntyperää ei voi kohdentaa urakasta aiheutuvaksi. Ympäröivät

seinät ovat ehjiä ja siksi todennäköisempää on oveen kohdistunut isku tai

ovilehden aiheuttama vääntö tai kosteusliikkeet.

Kohta 13:

Rakennustyön muutoksista pitäisi olla olemassa muutospiirustukset. Tämä on

urakoitsijan ja taloyhtiön rakennustoimikunnan vastuulla.

Kohta 14:

Asukas on informoinut virheistä taloyhtiötä jo ennen lopputarkastusta, eikä

asukkaan mukaan ko. taho ole tehnyt mitään asioiden kuntoon saattamiseksi.

Näin ollen on mahdollisesti syntynyt tilanne vastuun siirtymisestä urakoitsijalta

taloyhtiölle.

Kunnioittavasti

DI Markku Kainulainen

Rakennustoimisto Destina Oy

Mustikkakuja 5

37550 LEMPÄÄLÄ

Y 0838110-1

   Näsin tilaama "puolueettoman asiantuntijan" lausunto vuonna 2014:

   Vertaapa tätä vikalistaan!

Sain kopion tästä Laxin raportista 6.11.2014. Ei ihme, että puheenjohtaja oli "unohtanut" sen, oli se sen sortin sepitystä. Laxille esittämäni vikalistan 12:sta kohdasta kahteen hän esitti korjaustapaa, joita en hyväksynyt siksi, että ne eivät ole rakennusluvan mukaisia. Muiden kohtien korjaustavasta ei edes keskusteltu. Tämän raportin perusteella väitettiin, että minä en ole hyväksynyt mitään korjauksia. Kovin heppoisin perustein taloyhtiön hallitus tekee päätöksiä.

19.5.2014 Taloyhtiön puheenjohtajan väite: Näsin Vesijohtoliikkeen mukaan
myös Mika Lax on raportoinut Näsille, että minä en ole hyväksynyt mitään hänen esittämiään korjaustapoja.
Taloyhtiön johto on sen perusteella suuressa viisaudessaan sopinut Näsin kanssa, että takuukorjauksia ei meillä tehdä lainkaan.
Eivät älynneet kysyä minulta hyväksymisestäni.

Joku valehtelee ja aion selvittää, kuka se on.
Taloyhtiön puheenjohtaja lupasi lähettää minulle kopion Laxin raportista.


1.5.2014 Kolme vuotta kulunut takuukorjauksia odotellessa!

17.4.2014 Uusin veto Näsin vesijohtoliikkeeltä:
Työpäällikkö väittää, että meillä ei ole tehty takuukorjauksia siksi, että en ole ole hyväksynyt heidän korjausmenetelmiään.
Näsin lakimies käänsi tämän muotoon: "korjaustyöt on tehty mutta osakas ei ole niitä hyväksynyt".

Tosiasiassa olen vaatinut korjauksia jo kolmen vuoden ajan ja useimpien vikojen korjausmenetelmistä ei ole edes keskusteltu.



21.3.2014 Mika Lax tekee viikonloppuna yhteenvedot rakennusteknisistä korjauskohteista ja toimittaa ne ensi viikolla Näsin Vesijohtoliikkeelle.

5.3.2014
Näsin toimeksiannosta Mika Lax tutustuu tällä viikolla vikailmoituksiin ja käy asunnoissa 10.3. alkavan viikon lopulla tai seuraavalla viikolla tarkastuskäynnillä.



Urakkasopimuksen mukaan työvirheet pitää korjata välittömästi ja kaikki pitää olla korjattu ennen vastaanottotarkastusta.

Vikailmoitukset-välilehdellä listaamistani virheistä olen reklamoinut vuonna 2011, mutta tähän päivään (27.1.2015) mennessä vain yksi virhe on korjattu, sekin taloyhtiön eikä Näsin Vesijohtoliikkeen toimesta.

Taloyhtiön johto ei ole reagoinut vikailmoituksiin, vaan selittää, että takuuaika on kaksi vuotta. Joskus selitettiin, että "akuutit" viat korjataan heti, pienet viat myöhemmin.
 Eiköhän asukas ole paras henkilö arvioimaan vian "pienuutta" tai "akuuttisuutta".

Takuu ei suinkaan tarkoita sitä, että tehdään sutta tai jätetään osa töistä kokonaan tekemättä ja tehdään takuuajan päätyttyä, jos silloinkaan.
Jos jonkun taloyhtiön johtohenkilön asuntoon olisi asennettu vessanpytty takaperin, olisikohan hän tuijotellut seinää kaksi vuotta ja odottanut takuuajan päättymistä.